s

Alienum phaedrum torquatos nec eu, vis detraxit periculis ex, nihil expetendis in mei. Mei an pericula euripidis, hinc partem ei est. Eos ei nisl graecis, vix aperiri consequat an.

Hyvää Suomalaisen Musiikin Päivää!.

Hyvää Suomalaisen Musiikin Päivää!

Hyvää Suomalaisen Musiikin Päivää! On hienoa, että päivä löytyy kalenterista ja että tälle (Jean Sibeliuksen) päivälle on liputettukin vuodesta 2011 alkaen. Me olemme Lygasissa soittaneet aina myös kotimaista musiikkia. Eri vuosikymmeniltä, eri genrestä. Mikä on suomalaista musiikkia ja miksi sekin on aina soinut Night Club Marilynissä & Night Club Vegasissa?

Mikä sitten on suomalaista musiikkia?

Siitä, mikä lopulta on suomalaista musiikkia, on muuten väännetty kauan. Ja mielipiteitä lienee monia tästä ikuisuuteen. Jos turkulainen laulaja kääntää italialaisen biisin suomeksi keikkarepertuaariinsa, esittääkö hän tuolloin suomalaista musiikkia? Onko kaikki Suomessa sävelletty musiikki suomalaista vai onko kyse säveltäjän passin myöntäneestä maasta?

Hyvää Suomalaisen Musiikin Päivää!

Miten paljon kansainvälisiä vaikutteita musiikkiin voidaan istuttaa ilman, että biisin sijoittaminen pääotsikon ”suomalainen musiikki” alle käy mahdottomaksi, vai onko tällä sittenkään merkitystä? Pitäisikö suomalaiseksi musiikiksi kutsua vain suomeksi laulettua musiikkia?

Hyvää suomalaisen musiikin päivää, tässäpä on herkullinen ja loputon keskustelunaihe niin musiikin ammattilaisille, harrastajille kuin ihan musiikin peruskuluttajillekin. 

”Kunhan ei vaan suomalaista musaa”

Musiikki vaikuttaa yökerhojen suunnitteluun, eri aikoina brändäyksen vaakakupissa ovat painaneet erilaiset asiat. Musiikki on joka tapauksessa voimakas tapa vaikuttaa.

“Musiikki on niin voimakas tapa vaikuttaa. Kirjat voidaan polttaa ja elokuvat hävittää, mutta musiikki jää ihmisen päähän eikä sitä pysty enää myöhemmin ottamaan sieltä pois.” (Jake Nyman)

On ollut aikoja, jolloin suomalaiselle musiikille ei ole ollut mitään asiaa monen yökerhon musiikkirepertuaariin – syitä lienee monia ja tekosyitä vielä enemmän. Takavuosina oli myös tyypillistä, että lähes yökerhosta riippumatta suomalainen (etenkin suomenkielinen) musiikki oli lokeroitu omaan tilaansa. Näitä konseptejahan on edelleen monella paikkakunnalla. 

Lygasissa suomalainen musiikki on aina ollut osa kokonaisuutta

Suomi on kansainvälinen maa ja siksi meistä on aina ollut luontevaa soittaa meidän konseptiimme sopivaa, kotimaista musaa kansainvälisen musiikin kanssa sulassa sovussa. Suomalaista musiikkia varten emme ole koskaan rakentaneet erikseen omaa baaria tai osastoa.

Anna sen soida!

Saamme olla vilpittömästi ylpeitä siitä, että maastamme löytyy yökerhoympäristöön sopivaa, eri ikäistä, suomen kielistä musiikkia. Ja onhan suomalaista musaa tehty laidasta laitaan muillakin kielillä. On ollut hienoa voida omalta osaltamme ruokkia suomalaisen musiikin kulutusta.

 Tällä hetkellähän suomalainen musiikki on erittäin suosittua, siitä olemme erittäin iloisia Night Club Marilynissä & Night Club Vegasissakin. Jos suomalainen musiikki maistuu festareilla ja striimattuna, maistuu se myös iltaelämässä.

Suomalaista valikoimaa löytyy runsaasti myös Lygasin City-Karaokesta – joskaan ei sieltäkään esimerkiksi kotimaisia(kaan) lastenlauluja, humppaa, valssia tai virsiä. Ja vaikka me emme koskaan ensisijaisesti mikään livemusapaikka ole olleetkaan, on lauteille vuosien saatossa noussut monen monta suomalaista musiikkia tuottavaa ja soittavaa kokoonpanoa. Ja tottahan toki myös Night Club Vegasin Pianowar on pitänyt huolta siitä, että repertuaarissa on aina ollut sopivasti kotimaista musiikkia.

Suomalainen musiikki ansaitsee liputuspäivän ja se ansaitsee tulla kulutetuksi sekä arvostetuksi niin livenä kuin tallenteinakin. Anna sen soida!